Nordic spring/summer essentials: metallic accessories

Helsinki, 13 degrees


Sparkle and shine.


I've always been a fan of classic jewelry - over the years I've been more a silver kind of girl, rather than gold. Even my engagement ring is white gold because of this reason. However, my love for other shades of metallics, in my case rose gold, must have started in 2015 when I picked up the perfect watch for me. This spring I've been excited over the fact that it's finally possible to accessorize with metallics - I especially love metallic shoes & bags!

Olen aina pitänyt klassisista koruista - perinteisesti enemmän hopeisista kuin kultaisista. Kihlasormukseni onkin tämän takia valkokullasta. Tästä huolimatta, niin ihastuin jo vuonna 2015 täydelliseen ruusukultaiseen kelloon. Eli ovi on auennut myös muille metalliväreille! Tänä keväänä olen innoissani siitä, että nyt vihdoin asukokonaisuuksia voi viimeistellä metallivärisillä asusteilla - olen hullaantunut erityisesti metallivärisiin kenkiin ja laukkuihin!

Source
Source
Source
Source

This spring my personal rose gold craze has evolved, and you can see me on the streets of Helsinki in a rose gold combo consisting out of a watch, loafers & a crossbody bag! I found the bag in January, and I've been searching for the right shade of shoes ever since. Now my look is complete and I'm officially in rose gold heaven!

Oma ruusukultaihastukseni on pelkästään kasvanut, ja tänä vuonna minut näkee Helsingin kaduilla ruusukultakombossa, jossa kello, kengät ja laukku ovat samaa metalliväriä! Löysin crossbodylaukun tammikuussa, ja siitä lähtien olen yrittänyt löytää samansävyisiä loafereita. Nyt onni potkaisi ja tyyli on täydellinen - olen virallisesti ruusukultataivaassa!

bag H&M loafers ASOS

Have you been bitten by the metallics bug yet? How do you feel about metallic accessories - yay or nay?

Onko metallikärpänen purrut sinua jo? Mitä mieltä olet metallivärisistä asusteista - hyvä vai huono?


Eurovision Song Contest 2017

Helsinki, 10 degrees

Source

Celebrate diversity.

I heard somebody say this spring that the Eurovision Song Contest (ESC) is like any political election: some care passionately about it, other couldn't care less. In my childhood family, it was always an annual tradition to watch the ESC together, I was raised that way. So for me it's a huge & happy event that I look forward to every spring! Back in 2007, when we hosted the major event (200 million viewers worldwide) here in Helsinki, I even worked as a volunteer to get a close look at what happens behind the scenes during the event, and let me tell you - what a show! You might remember me talking about the ESC earlier on the blog. If not, you'll find my earlier blog posts about the event e.g. here and here.

Tänä keväänä kuulin jonkun vertaavan Euroviisuja poliittiseen vaalitapahtumaan: jotkut seuraavat tapahtumaa intohimoisesti, toiset eivät taas välitä siitä pätkääkään. Lapsuusperheessäni seurattiin aina Euroviisuja yhdessä, joten kuulun ensimmäiseen ryhmään. Minulla tapahtuma on tärkeä merkki keväästä, ja pidän siitä erityisen paljon sen iloisesta luonteesta johtuen. Vuonna 2007, kun saimme järjestää suurtapahtuman (maailmanlaajuisesti 200 miljoonaa katsojaa) täällä Helsingissä, olin mukana hotelli- ja lentokenttävapaaehtoisena. Silloin vasta tajusin miten isosta showsta on oikeasti kyse! Muistat ehkä aikaisemmat blogikirjoitukseni Euroviisuista. Jos et, niin löydät ne mm. täältä ja täältä.

Here are my favorite acts from this year's contest: / Tässä suosikkini tänä vuonna:

The best Nordic acts - Pohjoismaiset suosikit

(I also liked Finland's & Iceland's songs, but as they didn't make it to the final, I won't mention them in this blog post / Pidin myös Suomen ja Islannin lauluista, mutta koska eivät päässeet finaaliin asti, niin en mainitse niitä erikseen tässä blogikirjoituksessa)

Sweden - Ruotsi


Other favorites - Muut suosikit 

Italy - Italia
 


Hungary - Unkari



Bulgaria


Australia


Israel


I also liked Belgium's song (Blanche: City Lights) when I heard it before the live shows, but the live performance in the first semi-final made me leave it out from this listing as I thought that performance was so poor.

Pidin myös ennakkoon Belgian laulusta (Blanche: City Lights), mutta koska live-esiintyminen oli niin huono ensimmäisessä semifinaalissa, niin jätin sen pois tästä listauksesta.


Which act/song is your favorite before the final? Do you listen to the songs even after the contest?

Mikä on sinun ennakkosuosikkikappaleesi? Kuunteletko euroviisubiisejä myös laulukilpailun jälkeen?

Top 3 + 1 districts in Milan, Italy

Helsinki, 4 degrees


Italy, and the spring and first love all together should suffice to make the gloomiest person happy.


When I recently visited Milan, Italy, with my family, I wanted to show my family members the main sights of the city, but I was also curious to see some of the new sights in town. Despite the fact that Milan was already about three times bigger than Helsinki when I lived there, it has managed to develope some new districts in little over 10 years. My home district in Milan was Moscova, which also has bloomed since I lived there. This time, we actually stayed at a nearby hotel, so I felt very homey throughout our stay. In this blog post I won't talk about the main attractions of the city (because you can find them by simply searching for Milan on the internet), but I want to share some of my favorite districts in Milan.

Kun hiljattain kävin Milanossa, Italiassa, perheeni kanssa, niin halusin näyttää perheelleni kaupungin päänähtävyyksiä, mutta myös uusia käyntikohteita. Vaikka Milano oli jo kolme kertaa isompi kuin Helsinki silloin kun itse asuin kaupungissa, niin kaupunki on onnistunut kehittämään uusia alueita n. kymmenessä vuodessa. Kotikaupunginosani oli nimeltään Moscova, ja tämäkin alue oli kokenut kukoistumisen poissaoloni aikana. Tällä kertaa asuimme hotellissa, joka oli hyvin lähellä au pair -aikaista kotiani, joten tunsin oloni hyvin kotoisaksi. Tässä blogikirjoituksessa en tule kertomaan Milanon päänähtävyyksistä, koska ne löytää helposti hakemalla Milanoa ihan jokaisesta hakukoneesta, vaan haluan kertoa omista suosikkikaupunginosistani Milanossa.

Brera & Garibaldi

As I mentioned before, when I lived in Milan as an au pair in 2005-2006, my home was in the district of Moscova that lies next to Brera & Garibaldi. The district of Brera was once the bohemian art district of Milan, but it has rapidly developed to become a center for fashion, design and chic venues for Italian aperitivo (a selection of starters - antipasti - with drinks like in the first photo of this blog post) and dinner.

Kuten mainitsin aikaisemmin, niin asuin Milanossa au pairina vuosina 2005-2006, ja kotikaupunginosani oli Moscova, joka löytyy lähellä Breran ja Garibaldin kaupunginosia. Breraa tunnetaan kaupungin boheemina kaupunginosana, mutta se on myös muodin, muotoilun ja ravintoiloiden sekä baarien (aperitivoa kannattaa kokeilla kuten tämän blogikirjoituksen pääkuva kertoo!) kaupunginosa.

Why visit? I love these districts for their museums, restaurants, cafés, pedestrian streets, roof gardens, verdant courtyards and beautiful gateways.

Miksi käydä? Rakastan kaupunginosien museoita, ravintoloita, kahviloita, kävelykatuja, kattopuutarhoja, vehreitä sisäpihoja ja kauniita porttikongeja.


Isola (Porta Nuova)

This 19th-century working class and sleepy residential neighbourhood, which translates as “island”, is isolated from the rest of the bustling city, cut off by railway tracks. So why did I want to visit it?

Tämä kaupunginosa on kuten Helsingin Kallio: vanha työläisalue. Nimi viittaa saareen, koska alue on ollut eristyksessä muusta kaupungista kiitos junaratojen. Miksi kävin siis täällä?

When I visited Milan back in 2014 for work, I noticed something on Instagram that caught my attention. Bosco Verticale (direct translation: vertical forest), designed by Stefano Boeri. I instantly knew I had to see these green apartment buildings with my own two eyes once I was back in town. In my mind, Milan had a lot to offer when I lived in the city, but no forest. That was why I was highly intrigued to explore this so called urban forest. Bosco Verticale is a complex of two residential buildings, where each apartment has a terrace with either a tree and/or bushes.

Kun kävin viimeksi Milanossa vuonna 2014, niin huomasin Instagramissa jotain, joka herätti mielenkiintoni. Stefano Boerin suunnittelema Bosco Verticale (suora käännös: pystysuora metsä). Tiesin heti, että halusin nähdä tämän vihreän asuinrakennuksen omin silmin. Kun asuin kaupungissa, koin, että Milanolla oli paljon tarjottavana, muttei metsää. Näin ollen minua kiinnosti tämä kaupunkimetsä hyvin paljon. Bosco Verticale on kahden asuintalon kokonaisuus, jossa jokaisella asunnolla on erityisen vehreä terassi puineen ja/tai pensaineen.

Don't miss Piazza Gae Aulenti, the so called steel & glass heart of Milan. The square is dominated by the imposing silhouette of the Unicredit building - the tallest in not only the city, but the whole the country with its spire reaching 231 meters. This building is also quite new, it got its spire in 2011. I think it's fascinating that there is a little statue of the Virgin Mary on the top of the spire, in respect of the Milanese tradition that no building should ever be higher than the Madonnina that is on the top of the most well-known sight in the city - the cathedral named Duomo – as the saying goes, ‘man shall not overtake what God created’. The urban spaces around this skyscraper and the Piazza Gae Aulenti square are considered one of Europe’s most ambitious urban renewal projects.

Sinun kannattaa myös nähdä Gae Aulentin aukio, jota kutsutaan Milanon teräs- ja lasisydämeksi. Aukion suurin nähtävyys on Unicreditin rakennus, joka on koko Italian korkein rakennus (231m). Rakennus valmistui vuonna 2011. Mielestäni on varsin kiehtovaa, että rakennuksen torniin kuuluu pieni Neitsyt Marian patsas. Näin, koska milanolaisen perinteen mukaan mikään rakennus ei saa olla korkeampi kuin Neitsyt Maria, joka löytyy kaupungin pääkirkon eli Duomon katolta. Kokonaisuudessaan tämä kaupunginosa edustaa yhtä Euroopan suurinta kaupunginuudistusprojektia.

My good Milan-based friends behind the blog The Crowded Planet have also written a great blog post about the district of Isola. In their post, you'll see why even the underground stop in Isola is worth a visit. I also love how well they've covered the district's street art.

Hyvät ystäväni, jotka ovat milanolaisen The Crowded Planet -blogin luojia, ovat myös kirjoittaneet hyvän blogikirjoituksen tästä kaupunginosasta (englanniksi). Heidän blogikirjoituksessaan näet myös miksi Isolan metropysäkki on vierailun arvoinen. Alueen katutaide näyttäytyy myös upeana.

Why visit? Bosco Verticale is definitely one of Milan's must-see if you ask me. The urban art works & street art makes the district interesting as well.

Miksi käydä? Bosco Verticale on mielestäni yksi Milanon päänähtävyyksistä. Kaupunki- ja katutaide tekevät tästä kaupunginosasta mielenkiintoisen.


Navigli & Darsena

A couple of years ago in Helsinki I heard an Italian architect describe the new harbor area in Milan called Darsena, and I knew straight away that I wanted to visit it. The Darsena, which stands for harbor, is at the point where the two canals; Naviglio Pavese & Naviglio Grande, meet. The Naviglio Grande, which is 50km long, takes its water from the river Ticino and reaches Milan at Porta Ticinese at the newly-reopened Darsena. The Navigli district, of course, was familiar to me from before, as it's one of the main sights in the city. It's a hub of music venues, restaurants, pubs, little markets, and antique fairs during weekends.

Pari vuotta sitten sain Helsingissä kuulla italialaisen arkkitehdin kertovan Milanon uudesta satama-alueesta nimeltään Darsena, ja tiesin heti, että halusin sen nähdä. Darsena on se kohta Milanossa, jossa kaupungin kaksi kanavaa (Naviglio Pavese & Naviglio Grande) kohtaavat. Naviglio Grande on 50km pitkä. Navigli -kaupunginosa tunsin toki aikasemminkin koska se kuuluu Milanon päänähtävyyksiin. Alue tunnetaan keikkapaikoistaan, ravintoloistaan, pubeistaan, ja markkinoistaan.

I like this district the most because it adds the water element in Milan - something that I deeply missed as a port-loving girl when I lived there! I've heard that Milan has historically a love-hate relationship with its canal network. Canals used to be the backbone of the city, but at some point the city began to bury them to make room for roads.

Pidän tästä kaupunginosasta koska se lisää vesielementtiä Milanoon - sitä kaipasin satamatyttönä asuessani kaupungissa! Olen kuullut, että Milanolla on historiallisesti ollut ristiriitainen suhde kanaviinsa. Kanavat ovat toimineet kaupungin selkärankana, mutta jossain vaiheessa Milano alkoi hautaamaan niitä, jotta niiden paikalle pystyi rakentamaan teitä.

Why visit? It's a nice water outdoor venue for a stroll along the pedestrian walkways, and a great meeting point, or place to enjoy a snack with panoramic views.

Miksi käydä? Kaupunginosa on mukava merellinen kohde, jossa voi kävellä pitkin satama-aluetta. Tämä on mukava tapaamispaikka, ja täällä voi hyvin syödä eväitä hyvän maiseman kera.


+ Parco Sempione

This is by far one of the places I've spent the most time in in Milan. As an au pair, this is where I spent hours with the girl I looked after. We visited its aquarium, sports stadium, Napoleonic arch, and even medieval castle. This time, with my family, we simply enjoyed taking walks in the park.

Täällä olen varmasti viettänyt eniten aikaa koko Milanossa. Au pairina vein hoitotyttöni usein tänne. Kävimme akvaariossa, urheiluareenalla, historiallista kaarta katsomassa, ja jopa keskiaikaisessa linnassa. Tällä kertaa kävimme perheeni kanssa monta kertaa kävelyllä tässä puistossa.

Why visit? It's the perfect place to enjoy a walk or run among flowers and greenery, far from the hustle and bustle of the urban jungle that is Milan.

Miksi käydä? Puisto on täydellinen paikka kävelyille ja lenkeille. Alue on vehreä ja kaunis, ja siellä unohtaa olevansa suurkaupungissa. 


Have you been to Milan? Any favorites among its districts? If you haven't been to Milan, what do you in general look for in your favorite city districts?

Oletko käynyt Milanossa? Onko sinulla suosikkikaupunginosaa? Jos et ole käynyt Milanossa, niin mitä yleisesti haet suosikkikaupunginosiltasi?

The best art exhibition in Helsinki this spring: Three Rooms

Helsinki, 11 degrees


I did not bring any artworks to Kunsthalle, instead I made Kunsthalle into a piece of art.


I'm a huge fan of emotion-avoking art. My favorite kind of art exhibitions are those that make you stop, think, and feel. Encouraged by some of my good friends, I've bought a Museum Card that allows me to visit over 240 museums within a year! I therefore strive to visit museums as much as possible with my baby girl as I don't believe there exists such a thing as "a too young age to appreciate art". I believe art can be experienced & enjoyed at any age. Last week I experienced an excellent exhibition (Anu Pentik: Three Rooms at Helsinki Kunsthalle), and since it's only on until May 14, I highly recommend it to everyone in town! Hurry up! But don't worry, Kunsthalle is always wort a visit - it's definitely one of the most beautiful exhibition halls in Helsinki!

Pidän kovasti taiteesta, joka herättää tunteita. Parhaat taidenäyttelyt ovat ne, jotka saavat sinut pysähtymään, ajattelemaan ja tuntemaan. Vähän aikaa sitten sain ystäväiltäni vinkin hankkia Museokortin nyt kun olen kotona vauvani kanssa. En ole katunut päätöstäni hankkia kortti - se mahdollistaa pääsyni yli 240 museoon vuoden sisällä! Kortin haltijana pyrin käymään tyttäreni kanssa museoissa niin usein kun mahdollista. En usko, että kukaan voi olla liian pieni/nuori arvostamaan taidetta. Taidetta voi kokea minkä ikäisenä tahansa. Viime viikolla koin loistavan näyttelyn (Taidehallin Anu Pentik: Kolme tilaa) ja koska näyttely jatkuu vain ensi viikon loppuun saakka, niin suosittelen sitä lämpimästi kaikille, jotka ovat Helsingissä! Tätä et halua missata! Mutta älä huoli, Taidehalli on aina käynnin arvoinen - rakennus itsessään on yksi kauneimmista koko kaupungissa!

The exhibition at Helsinki Kunsthalle by Anu Pentik named Three Rooms showcases the beauty of Nordic nature in the form of ceramics installations. The exhibition consists out of three distinct spaces: Colorful paradise, Rocky earth and High heaven.

Taidehallin tämänhetkinen näyttely kertoo pohjoisen luonnon karusta kauneudesta valtavien keramiikkainstallaatioiden kautta. Näyttely koostuu nimensä mukaisesti kolmesta tilasta: Korkeasta taivasta, Kivisestä maasta ja Värikkäästä paratiisista.

Before I had visited the exhibition, I had seen stunning photos of its ceramic flowers that could be found in the space called Colorful paradise. However, from the photos, I had no idea what kind of emotion it would evoke to walk among the fascinating flowers. I can only explain the sensation by saying that there was something in these tall ceramic flowers (I would estimate that they were about 100cm tall) that made me return to the space they were in many times. It was almost like they were a combination of eye-candy and something highly captivating. I just couldn't get enough of them. There must have been about 100 flowers in the space and every flower was different - unique. For a flower-lover like me this was something I'll remember for the rest of my life.

Ennen näyttelykäyntiä olin ehtinyt nähdä vaikuttavia kuvia keramiikkakukista, jotka löytyvät Värikkäästä paratiisista. Kuvista en kuitenkaan voinut aistia sitä tunnelatausta, jota tila ja teos herätti minussa. Voin selittää sen vain sanomalla, että jokin sai minut palaamaan tähän tilaan monta kertaa. Pitkät kukat (sanoisin, että n. 100cm korkeat) olivat todella vangitseva silmänruoka. En yksinkertaisesti saanut niistä tarpeeksi. Tilassa oli varmasti satakunta kukkaa ja jokainen kukka näytti erilaiselta - uniikilta. Kukkahullu muistaa tämän tilan loppuelämän.


Rocky earth allured me in a different way. In my mind, the huddle of rocks looked like something you would see on the seafront, or next to a rapid. I found it interesting since there wasn't any water in the space, so it was clearly a product of my imagination. The stones were beautifully colored, just as they are found in nature. I said to my sister, who I visited the exhibition with, that I could also see the stones as a nice necklace. They looked so soft that I could picture how it would feel to touch them. I think the best kind of rocks are those that can comfort us. As a child & young girl, I used to collect rocks from my travels because they soothed me. I loved the text on one of the walls: "Rocks represent a perfection of form and color for me. They are messages from past generations."

Kivinen maa kiinnosti minua eri tavalla. Mielessäni näin kivirykelmän ranta-alueella tai puron yhteydessä. Mielestäni oli varsin kiinnostavaa, että vaikka tilassa ei ollut yhtään vettä, mielessäni kivet liittyivät vahvasti mereen. Tämä oli siis täysin mieleni tuotosta. Kivet olivat kauniin ja luonnollisen värisiä. Sanoin siskolleni, jonka kanssa olin näyttelyssä, että pystyn kuvittelemaan kivet myös kaulakoruna. Kivet näyttivät nimittäin niin pehmeiltä, että niitä olisi halunnut kosketella. Mielestäni parhaimmat kivet ovat ne, jotka tuovat meille lohtua. Lapsena & nuorena tyttönä keräsin kivia matkoiltani koska ne rauhoittivat minua. Rakastuin tekstipätkään, joka löytyi tilan yhdeltä seinältä: "Kivet merkitsevät minulle muodon ja värien täydellisyyttä. Ne ovat viestejä menneiltä sukupolvilta".


The last space was literally heavenly. It consisted out of a breathtaking ceramic cloud - I've never seen anything like it before! The cloud had a gatelike form, so one could stand underneath it and be surrounded by it on two sides. My sister took some photos of me & my baby girl there, and those photos are definitely some of my all-time favorites - I think I'll make a canvas print out of one and put it on the wall in our home! The space also had some delicate angel wings on the walls. Again, I loved the text on one of the walls: "Heaven is here today."

Viimeinen tila oli kirjaimellisesti taivaallinen. Se koostui henkeäsalpaavasta keraamisesta pilvestä - en ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa! Pilvellä oli porttimainen muoto, joten sen alla pystyi seisomaan niin, että tuntui kun olisi pilven keskellä. Siskoni otti minusta ja tyttövauvastani kuvia, ja nämä kuvat kuuluvat ehdottomasti suosikkeihini meistä kahdesta. Luulenpa, että teetän yhdestä canvastaulun kodimme seinää koristamaan! Tilasta löytyi myös upeita enkelin siipiä. Ihastuin taas seinällä olevaan tekstiin: "Taivas on täällä tänään".

I think the art exhibition evokes different feelings in different people. For me, the whole exhibition reminded me of my parents: my mother who loved flowers. My father who loved rocks. Both of them in heaven. Many times I noticed that I was almost crying in Kunsthalle as the ceramic art evoked such strong feelings in me.

Mielestäni tämä taide näyttely herättää erilaisia tunteita eri ihmisissä. Minulle koko näyttely muistutti minua vanhemmistani: äidistäni, joka rakasti kukkia. Isästäni, joka rakasti kiviä. Molemmat taivaassa. Huomasin monta kertaa, että herkistyin Taidehallin näyttelyn aikana koska keraaminen taide herätti niin voimakkaita tunteita minussa.

SKIRT vintage (my grandmother's) T-SHIRT zara CROSSBODY BAG second-hand

What kind of art affects you? What do you look for in art exhibitions? How often do you go to art exhibitions? What exhibition has lately inspired you?

Minkälainen taide pysäyttää sinut? Mitä haet taidenäyttelyistä? Miten usein käyt taidenäyttelyissä? Mikä näyttely on viimeksi tehnyt sinuun vaikutuksen? 


My 5 favorite features of Italy

Helsinki, 5 degrees


You may have the universe if I may have Italy.


As you've probably already seen on my Instagram account, I recently visited Italy with my family. I, myself, having lived in the country for a couple of years (as an au pair in Milan, during study exchange in Castellanza and a work internship in Lignano Sabbiadoro), am very passionate about Italy. I strive to visit it as often as I can. Over the past seven years, I've managed to convince my fiancé to come with me twice before; to Lazio (Rome) & Sicily, but this was the first time we visited Milan together. This was a unique trip in many ways; partly because it was my baby girl's first trip abroad. I think it's pointless to explain why Italy is such a fascinating country, because the reasons are so evident to everyone, but in this blog post, I'll try to share my favorite features of Italy.

Kuten varmasti jo huomasit Instagram -tililtäni, niin kävin hiljattain Italiassa perheeni kanssa. Olen asunut maassa yhteensä noin kaksi vuotta (au pairina Milanossa, opiskeluvaihdossa Castellanzassa ja työharjoittelussa Lignano Sabbiadorossa), ja olen intohimoisesti rakastunut Italiaan. Pyrin käymään siellä niin usein kun se on mahdollista. Viimeisten seitsemän vuoden aikana, olen onnistunut saamaan sulhaseni mukaani pari kertaa: olemme käyneet yhdessä Roomassa ja Sisiliassa. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta kun kävimme yhdessä Milanossa. Matka oli erityinen monesta syystä; yksi syy siihen oli, että se oli tyttövauvani ensimmäinen ulkomaanmatka. Tiedän, että on turha kirjoittaa blogikirjoitusta siitä, miksi Italia on niin kiehtova maa - sehän on sanomattakin selvää. Mutta ajattelin kuitenkin jakaa tässä blogkirjoituksessa omat viisi suosikkiominaisuutta, joita arvostan eniten Italiassa.

Soundscape / Äänimaailma

Any travel experience isn't complete without the use of our senses, more than in our everyday lives back home. And when it comes to senses, let me start with the sense of hearing. Some countries are quite quiet, and that is why people travel to them. Italy, however, doesn't exist without its sounds. Some Italians might say that there are quiet spots in this country too, of course. My study exchange in Italy was in a small town of 15 000 people, so I experienced a lot of silent moments there. I also remember listening to the silence at a vineyard in Tuscany once. For me, however, the Italy I know the best, is the Italy of cities where sounds play a big role. In the beginning of this week, when I was still in Italy, I remember listening at night to the sounds coming from outside our hotel. We chose a hotel that was located about 20 minutes by foot from Milan's city center. I recall listening to the sounds with a smile upon my face, because they made me feel that I truly was in Italy. There was music, song, voices, vespas, cars, laughter. Needless to say, I love the Italian language, and I think it's vital when it comes to the Italian mood. I truly love the soundscape of Italy.

Mikä vain matkakokemus paranee aistien käytöstä - ollessamme matkalla käytämme niitä enemmän kuin kotona arjessa. Ja mitä tulee aisteihin, niin aloitan vaikkapa korvan astista. Jotkut maat ovat ehkä suhteellisen hiljaisia ja rauhallisia, ja siksi ihmiset matkustavatkin niihin. Italia, sen sijaan, ei mielestäni ole olemassa ilman maan äänimaailmaa. Jotkut italialaiset voisivat tässä kohtaa väittää, että Italiassakin on hiljaisia paikkoja, ja tietysti näin on. Kun olin opiskeluvaihdossa Italiassa, asuin pikkukylässä, jossa oli 15 000  asukasta. Siellä oli paljon hiljaisia paikkoja. Muistan myös kerran Toscanassa oikein pysähtyneeni kuuntelemaan yhden viinitilan hiljaisuutta. Minun Italiani on kuitenkin kaupunkien Italia, ja niissä äänillä on suuri vaikutus. Tämän viikon alussa, kun olin vielä Italiassa, muistan hotellihuoneessaamme yöaikaan kuulleeni kadun ääniä. Hotellimme sijaitsi n. 20 minuuttia Milanon keskustasta. Äänet eivät häirinneet minua, päinvastoin, ne saivat hymyn leviämään kasvoilleni koska niiden kautta tajusin todellakin olevani Italiassa. Kuulin musiikkia, laulua, puhetta, vespoja, autoja, naurua. On ehkä sanomattakin selvää, että rakastan italian kieltä, ja mielestäni sillä on iso merkitys Italian äänimaailmassa. Rakastan Italian äänimaailmaa.


Beauty: style & architecture / Kauneus: tyyli & arkkitehtuuri

When it comes to the next sense, sight, Italy has a lot to offer. Milan's architecture is beautiful. I love its small alleys and streets. This time, I also noticed its beautifully verdant courtyards and breathtaking gates & doorways. I even love the Italian street signs, that is how deep my love for this country extends.

Mitä tulee näköaistiin, Italialla on paljon tarjottavana. Milanon arkkitehtuuri on todella kaunis. Rakastan kaupungin pieniä kujia ja katuja. Tällä kertaa huomasin myös enistä enemmän kaupungin kauniita portteja ja vehreitä sisäpihoja. Pidän jopa italialaisista katukylteistä, niin syvä rakkauteni tätä maata kohtaan on.

Fashionwise, some might say that Milan's street style is quite boring: there is a lot of black, and most dress the same way (in early spring in down jackets). However, I see the small nuances. The hats. The scarves. The shoes. The stylish older gentlemen. The old ladies who always wear skirts. Jewelry. Those kinds of things make me love Italian style & all things "Made in Italy".

Mitä tulee muotiin, niin joidenkin mielestä Milanon katutyyli on aika tylsä: suurin osa käyttää mustia vaatteita ja kaikki pukeutuvat samalla tavalla (näin alkukeväästä untuvatakkeihin). Itse huomaan kuitenkin pieniä erovaisuuksia. Hatut. Huivit. Kengät. Tyylikkäät vanhemmat miehet. Vanhemmat rouvat, jotka aina käyttävät hameita. Korut. Juuri nämä seikat saavat minut rakastamaan italialaista "Made in Italy" -tyyliä.


Food / Ruoka

There's no Italy without sense number three & four: taste & smell. Italian food is just the best, no question about it. I love the 350 different pasta, pizza, risottos, and fresh fruits that are sold on the streets. The regional treats like panzerotto. The coffee. The gelato. The chocolate. The biscuits. The salumi. The cheese. The olive oil. The bitter spirits (Campari, Aperol). The list never ends.

Ei ole olemassakaan Italiaa ilman maku- ja hajuaistia. Italialainen ruokakulttuuri on yksinkertaisesti maailman paras. Rakastan kaikkia 350 eri pastalajeja, pizzoja, risottoja, tuoreita hedelmiä. Alueellisia herkkuja. Kahvia. Jäätelöä. Suklaata. Keksejä. Lihoja. Juustoja. Oliiviöljyä. Katkerot (Campari, Aperol). Lista sen kun jatkuu.


People & life attitude / Ihmiset & elämänasenne

I guess when it comes to senses, the Italian people stand for the sense of touch. In the end, it's quite impossible to interact with Italians without any touching. That would be seen as impolite & cold. I'm a touchy person, partly thanks to my background as a Swedish-speaking Finn (we like to hug) and partly thanks to Italy. The friendliness, positive life attitude & politeness of the Italian people is catchy.

Italialaiset tuovat mieleeni tuntoaistin, koska on aika vaikeeta olla italialaisten kanssa tekemisissä ilman että on kosketuksessa heidän kanssa jollain tavalla (mm. poskisuukot, käsieleet). Italiassa ylipäätänsä kosketaan enemmän toisiin ihmisiin kuin Suomessa. Olen itsekin aika kosketteleva. Se ehkä johtuu siitä, että olen suomenruotsalainen (tykätään halaamisesta) tai siitä, että olen asunut Italiassa. Se nyt vain on niin, että italialaisten positiivinen elämänasenne ja ystävällisyys on tarttuvaa laatua.

This time, as we traveled with a baby girl, we noticed also how child-friendly Italy is. We were even stopped on the streets by strangers just because they wanted to tell us that our daughter is like a fairy "fata"! At the airport, she was called gorgeous "bellissima", and at the hotel princess "principessa". I love the warmth of the Italian people.

Tämän matkan aikana huomasimme myös miten lapsiystävällinen Italia on. Pari kertaa meidät pysäytettiin jopa kadulla ventovieraiden toimesta, koska halusivat kertoa meille, että tyttäremme on keiju "fata"! Lentoasemalla, meille sanottiin, että hän on upea "bellissima" ja hotellissa hän oli prinsessa "principessa". Rakastan italialaisten lämpöä.


Memories / Muistot

Just yesterday I told a dear friend that asked me about the trip that going to Italy is like visiting a part of me. As I have spent so much time there, and visited the country so many times, the memories I have of Italy also remind me of who I used to be at the different times that I've been there. As you know, I'm a strong Helsinki-lover and very proud of my home city (something I learned to be in Italy), but I also have a deep connection to Italy. I can't explain it in a better way than to say that it's because I went there as a girl (I was merely 19 years old) and came back as a woman. Therefore, it will always have a very special place in my heart. I've had good and bad experiences there, but the good overtake the bad because it's a place away from home where I feel at home.

Juuri eilen kerroin hyvälle ystävälleni, joka kysyi matkasta, että aina kun käyn Italiassa, niin tuntuu siltä että kävisin myös tapaamassa itseäni. Koska olen viettänyt niin paljon aikaa maassa, niin muistot, joita minulla on Italiasta kertovat myös itsestäni - millainen olin kun kävin/olin siellä. Kuten blogissa on tullut selväksi, niin olen ylpeä helsinkiläinen (opin sellaiseksi juuri Italiassa), mutta koen myös, että minulla on yhteys Italiaan. En pysty selittämään sitä paremmin kuin että se johtuu siitä, että lähdin sinne tyttönä (19-vuotiaana) ja palasin naisena. Niin hyvät kuin huonotkin kokemukset, joita koin Italiassa, kasvattivat minua. Näin ollen Italialla on ikuisesti tärkeä paikka sydämessäni. Italia on minulle se toinen paikka, jossa minulla on kotoisa olo.


Do you have a place away from home where you feel at home? A place that you have a deep connection with?

Onko sinulla joku toinen paikka/maa, jossa sinulla on kotoisa olo? Paikka, johon koet, että sinulla on joku tietty yhteys?


Nordic interior essential: monochromatic nomad rug

Helsinki, 6 degrees


I have always thought that people are, by nature, nomadic, but they’ve built up anti-human constructs to keep them in place.


For years now, I've been looking for the perfect monochromatic nomad rug for our home because I've seen this type of rug in many Nordic interior magazines, and on Pinterest, and I instantly thought that one would perfectly fit into our home. Since my baby girl's birth, I've noticed how much time we daily spend playing on the floor, hence the bruises on my knees, so I recently decided it was time to introduce this Nordic interior essential to our home. Before, for some reason, we didn't have any bigger rug in our living room because we thought it would only make the space look smaller. Now, however, I think it combines all our furniture and makes the room look cosier.

Olen jo vuosia etsinyt täydellistä paimentolaismattoa kotiimme, koska olen törmännyt tämän tyyppisiin mattoihin sisustuslehdissä ja Pinterestissä, ja mielestäni mattomalli sopisi hyvin meille. Tyttövauvamme syntymästä lähtien olen huomannut (mm. polvimustelmista) miten paljon vietämme päivittäin aikaa lattiatasolla leikiten, joten päätin, että nyt oli aika lisätä matto kotiimme. Aikaisemmin meillä ei ollut isoa olohuonemattoa ollenkaan, koska jostain syystä koimme, että sellainen vain pienentäisi tilaa. Nyt emme kuitenkaan enää voi tätä ajatuskulkua ymmärtää koska mielestämme matto sitoo niin hyvin huonekalumme yhteen ja saa olohuoneemme näyttämään kodikkaammalta.

Source
Source
Source

I found it natural to place our monochromatic nomad rug named Tanger from Swedish Ellos in our living room as it as I mentioned ties together our furniture there.

Kun lähdin etsimään sopivaa paimentolaismattoa juuri meille, ajattelin heti, että sijoittaisin sen olohuoneeseemme. Näin koska se toimii ns. saarena ja sitoo olohuoneemme huonekalut yhteen. Täydellisen ryijymaton löysin ruotsalaiselta Ellokselta


The most famous monochromatic nomad rugs are naturally the valuable Moroccan Beni Ouarain carpets that are woven from undyed natural wool and traditionally decorated with brown/grey/black geometric designs. According to Beyond Marrakech, these magnificent rugs have the fascinating ability to connect the long history of the nomadic Berber tribes with modern day interiors.  

Tunnetuimmat paimentolaismatot ovat luonnollisesti arvokkaat marokkolaiset Beni Ouarainin matot, jotka ovat käsityönä tehtyjä villamattoja. Beyond Marrakeshin mukaan kyseiset matot pystyvät mielenkiintoisella tavalla yhdistämään vanhaa paimentolaishistoriaa ja modernia sisustustyyliä.

Domotex explains well why they have found their way into Nordic homes: "These carpets are probably so popular because they match any interior, from fresh Scandinavian style, to refined classic design or even a cozy rustic look. In an eclectic interior, they can tie everything together. You don’t tire of them so quickly, and you don’t need to replace all of your textile accessories when you buy one. In short: Beni Ouarains are the jeans of modern interior design. Of course, modernist and mid-century designers were already fans of the rugs. Genuine Beni Ouarains are hand-woven from the thick wool of highland sheep. And each is unique, the shapes and patterns vary."

Domotex -nettisivusto sen sijaan kertoo, että syy siihen miksi näitä mattoja näkee niin paljon Pohjolan kodeissa on se, että ne sopii niin moneen sisustukseen. Värimaailma on hillitty ja tyyliltään juuri nämä matot ovat hieman rustiikkeja eli sopivat luonnon- ja maanläheiseen skandi-sisustustyyliin.

Some say that these rugs are a new trend in the Nordics, but Sukhirugs showcases that it isn't so: "These beautiful monochromatic tribal rugs are perfect for several kind of styles. Their neutral colour palette works well with other neutrals but also with bolder hues. They are also a perfect way to warm up a room and to add a little texture with their geometric pattern. Then, just looking back in the history of architecture, these carpets already appeared in Le Corbusier and Alvar Aalto homes!" For those of you who aren't that familiar with him yet, Helsinki-based Alvar Aalto (1898-1976) is by far the best known Finnish architect of all times.

Vaikka jotkut sanovat, että kyseessä on suhteellisen tuore (n. neljä vuotta vallalla ollut) trendi, näin ei suinkaan ole. Jo Alvar Aalto sisusti Helsinki-kodinsa tämän tyyppisellä matolla, kertoo mm. Sukhirugs -nettisivusto. Sivuston mukaan tämän tyyppinen matto tuo lämpöä tilaan kuin tilaan, ja lisää tekstuuria geometrisellä kuviollaan.


Have you seen monochromatic nomad rugs like this before? What do you think about them? Yay or nay?

Oletko törmännyt vastaaviin paimentolaismattoihin? Mitä mieltä olet niistä? Hyvä vai huono?